"Maanantaina aloitan uuden elämän – taas"

Sunnuntai-ilta. Se maaginen hetki, jolloin yhtäkkiä minusta tulee maailman kurinalaisin ja kunnianhimoisin ihminen. Päätän, että huomisesta alkaen syön terveellisesti, herään aikaisin, meditoin, käyn salilla, opin uuden kielen ja järjestän koko elämäni uusiksi.

Siinä vaiheessa, kun vielä sunnuntai-viinilasissa on pohjat ja jääkaapissa puolikas pizza, tuntuu täysin realistiselta, että huomenna kello kuudelta olen jo lenkkipolulla hymyilemässä endorfiinipöllyssä.

Mutta sitten tulee maanantai. Ja jostain syystä uusi elämä kestää yleensä tasan lounaaseen asti. Kun kollega tarjoaa pullaa tai Teams-kokous venyy liian pitkäksi, huomaan, että uusi minä alkaa lipsua vanhan minä syliin. Ja arvaatko mitä? Se on ihan okei.

Ehkä meidän ei pitäisikään yrittää aloittaa uutta elämää joka maanantai, vaan opetella nauttimaan tästä vanhasta vähän rennommin. Yksi pulla ei kaada venettä, eikä yksikään juoksematta jäänyt lenkki tee sinusta huonompaa ihmistä.

Tänään sunnuntaina voin siis huokaista syvään, katsoa kalenteria ja todeta: "Maanantaina aloitan uuden elämän – mutta vain sen verran, kun huvittaa."

Koska välillä paras suunnitelma onkin olla tekemättä suunnitelmaa.

Rakkaudella,

Sariella